Pitkäperjantaina safarille

Oo että! Safari oli elämys. Harmi etten saa taaskaan lisättyä kuvia blogiini. Näimme monia eri eläimiä, kuten leopardin, vesipuhvelin, leijonan, kirahvin, seepran, eri antilooppeja sekä gaselleja, paviaanin, virtahevon, norsulauman, gnuita, krokotiilin ja kymmeniä eri lintuja. Ihan uskomaton reissu! Nukuimme U:n ja H:n kanssa hostellissa ja siellä puolestaan näimme kymmeniä eri ötököitä. Onneksi sängyn sääskiverkko suojeli ylimääräisiltä kutsuvierailta.

Matka Serengetin kansallispuistoon kesti useita tunteja. Ajoimme myös ympäri Serengetia aamusta iltaan. Puistossa riitti nähtävää. Maan tuoksut veivät mennessään haaveilemaan Suomen kesästä.

Nyt olen taas Etiopiassa. Huomenna alkaa Lähetysseuran itäisen Afrikan työntekijöiden tutustumismatka Felmin työhön Etiopiassa. Tutustumismatka päättyy työntekijäpäiviin täällä Addis Abebassa. Mukava olla taas Addiksessa! Huomenna menen aamukuudelta pääsiäisaamun jumalanpalvelukseen tanskalaisten naapureiden kotitaloon. Öitä!

Pääsiäisloma

Hellou.. tänään keskiviikkona alkoi pääsiäisloma koululla. Koulu meni lomalle viikoksi. Oikea sulkemispäivä olisi ollut tänään, mutta eilen opettajakunta päätti että koulu suljetaan jo tiistaina.. noh, niin siinä sitten kävi. Mulla oli tänään opetukseton päivä enkä mennyt käymään koululla. Vietin kotipäivän, eli pesin pyykkiä ja löhösin sohvalla.

Lähdimme puolilta päivin hoitamaan U:n kanssa asioita. Loman ja huomisen safarin kunniaksi kävimme jalkahoidossa ja illalla menimme zumbaan. Olemme käyneet jumpassa säännöllisesti. Ulkomailla ollessa huomaa kuinka täälläkin tarvitsee niitä arkisia hommia joita tekee Suomessakin. Zumba nosti hien pintaan.

Jumpissa, joissa käymme, on käynyt myös tosi paljon miehiä. Se oli minulle aluksi yllätys, koska Suomessa en ole nähnyt ryhmäliikunnassa kuin muutaman miehen(1-2). Jumpat ovat olleet aika tanssipainotteisia, mikä on ollut minulle haastavaa. Tansanialaisten jumppakavereiden rytmitaju ja tanssitaito ovat paljon paremmat kuin omani. Sain kuitenkin kiitosta jumpan jälkeen kun höyrysaunassa eräs mama(rouva) kehaisi U:lle että vieraasi osasi tanssia. Mama tokaisi nimittäin jumpassa kaikille muillekin että katsokaa, valkoinen tanssii! Teimme maman kanssa parityötä ja jumppauksen sijaan hän houkutteli minut tanssimaan. Nauru oli herkässä. Täällä tansanialaiset luulevat että valkoiset eivät osaa tanssia. No osataanhan mekin, ja osa on todella taitavia. Tälläinen jumppa tällä kertaa! Huomenna safarille!

Ugaali

Tänään koululla tarjoiltiin lounaalla ugaalia eli maissipuuroa. Olen hyvin moniruokainen mutta täytyy sanoa, että ugaali ei ole oikein saanut minua puolelleen. Koostumus on hyvin täyttävä, mutta ugaali ei maistu millekään. Se näyttää tukevalta mannapuurolta, mutta ei maistu mannapuurolle. Ugaali ei oikeastaan maistu millekään.  Se on täällä vastine suomalaisittain perunalle eli ugaali tarjotaan lisäkkeenä. Tänään ugaali tarjottiin kaalimuhennoksen kanssa. Kaalimuhennos oli hyvää. Tansanialainen ruoka täällä Viktorianjärven kulmilla on ollut mielestäni yllättävän mausteetonta, mutta varmaan sopii monelle suomalaiseen chilittömään makumaailmaan tottuneelle. 

Tänään U:n apulainen oli valmistanut pilauta ja lihakastiketta. Pilau on riisisekoitus. Mielestäni se on todella herkullista. Löysin internetistä welmansin kotisivuilta tälläisen ohjeen. Ei muuta kuin innokkaat kotikokit kokeilemaan, Hyviä kokkaushetkiä!

https://www.welmans.fi/mausteinen-pilau-riisi-2/

2,5 dl riisiä
5 dl vettä
50 g voita
1 sipuli
1 kanelitanko
3/4 tl kuminan siemeniä
2 kardemumman siemeniä
1 rkl kurkumaa
1 laakerinlehti
suolaa

Hyvä vaihtoehto tavalliselle keitetylle riisille.

Sulata voi kasarissa. Paista sipuli pehmeäksi. Lisää riisi. Anna kuultua tasaiseksi.
Lisää vesi ja mausteet. Hämmennä koko ajan.
Keitä kunnes riisi on sopivan tuntuista. Tarjoile heti.

Tässä taas englanninkielinen ohje, joka on hieman erilainen kuin ylläoleva:

Spicy Tanzanian Pilau Rice

https://www.demandafrica.com/food/recipes/spicy-tanzanian-pilau-rice/

Ingredients

Pilau Masala

• 1/2 teaspoon cumin seeds
• 1/2 teaspoon whole black peppercorns
• 1 tablespoon whole cloves
• 1/4 teaspoon ground cinnamon
• 1/4 teaspoon ground cardamom

Pilau Rice

• 1 1/2 tablespoon Pilau masala
• 2 to 3 cups Chicken broth boiling - Vegetable broth for Vegetarian recipe
• 1 cups Coconut milk canned
• Salt to taste
• 1 cup Basmati rice
• 2 tablespoon Olive oil
• 1/4 Onions
• 1 tablespoon Crushed garlic
• 1 tablespoon Crushed fresh ginger

Instructions

1. In a big pot, heat oil on medium heat.
2. Add rice and onions. Stir until the translucent color of rice starts to turn white.
3. Add garlic, ginger, and pilau masala. Keep stirring until the garlic is cooked.
4. In a separate bowl, mix the coconut milk with 1⁄2 cup of chicken broth.
5. Add the coconut mixture to the rice.
6. Cover the pot and turn heat to the lowest settings. Adding chicken broth 1⁄2 cup at a time to the rice until it is cooked.

Hiljainen viikko

Tällä viikolla vietetään hiljaista viikkoa. Koululla opetus loppuu jo keskiviikkona ja loppuviikko on pyhitetty pitkäperjantain ja pääsiäisen vietolle. Tänään tehtäväni on opettaa opiskelijoille englantia. Toive tuli viime viikolla opiskelijoilta itseltään ja lupauduin opettamaan. Olimme käsityötunnilla. Muutama opiskelija totesi että olisi mukava osata englantia vähän paremmin. Ryhmä jota opetan tänään on siis täysin swahilin kielinen. Lähdemme siis ihan perusteista liikkeelle.

"Hello, how are you?"

Swahilin kieli

Swahili on Tansanian virallinen kieli. Oma kielitaitoni swahilin suhteen on hyvin heikko. Swahilin kieltä tosin mainostetaan yhdeksi maailman helpoimmaksi kielistä. Osaan swahiliksi tervehdysfraasit. Tervehdin ensimmäisen viikon kaikkia toteamalla "salama". Tervehdys oli tuttu amharan kielestä "salam" ja tarkoittaa rauhaa.

Tällä viikolla olen harjoitellut pidempiä tervehdysfraaseja. Eräs epävirallinen tervehdys on "habari?" Siihen vastataan "nzuri". Itseään vanhempia tai korkea-arvoisempiä kohtaan tervehdys on "shikamoo", johon vastataan "marahaba". Marahaban olen oppinut hyvin koska muistisääntönä käytän Martti Mara Ahtisaarta ja hauista eli habaa.

Kolmas tervehdys, jota käytetään muuten kuin vanhempia ihmisiä kohtaan on "Hujambo?" ja siihen vastataan "Sijambo".
Kavereiden kesken voidaan huikata "Mambo" ja siihen vastataan "poo".

Kielen opiskelu jatkukoon :)
 

Liskon kakkaa

Ensinnäkin haluan sanoa että olen eläinrakasihminen. Ymmärrän että kaikki eläimet ovat Luojan luomia ja eläimet on osa luomakuntaa. No, kuitenkin.

Tansaniassa elelee sellaisia selkärangattomia, matelijoita sekä nelijalkaisia, joita ei koto-Suomessa näe muutoin kuin näköradion kautta. Myös tässä asunnossa asuu minun ja u:n lisäksi muita kuin me. . Nimittäin muurahaisia, torakoita ja liskoja. Minun vessassa asuu lisko. En ole nähnyt sitä kertaakaan.. mutta olen siivonnut sen kakkoja pois lattialta.

Lisko on sinänsä vaaraton ja harmiton kämppäkaveri että se ei pureskele tavaroita rikki. Jokapäiväinen pikkukakkojen siivoaminen milloin mistäkin on vähän turhauttavaa. Mietin saisinko liskon kakkaamaan vessanpönttöön. Luulen että en. Kakkojen siivous jatkuu.

Pihalla olevaa roskista käy möyhentämästä liskoa isompi otus. Ilmeisesti joko rotta tai mangusti. Joka aamu roskis on ihan räjähdyksen jäljiltä. Onneksi kyseinen otus pysyy ulkona.

Olemme lähdössä ryhmämatkalle safarille Serengetin kansallispuistoon. Reissu on reilun viikon päästä. Siellä näen lisää tansanialaisia elämiä ja ne eläimet ovat varmasti vielä isompia kuin mangstit. No ehkä näen niitä eläimiä, ehkä en. Minua nimittäin innostuttaa jo se että pääsen safarille. Eli vaikka eläimillä olisi muuta tekemistä kuin olla turistien ihmeteltävänä (toivottavasti onkin, aika tylsä olla tuijoteltavana koko päivän) niin reissu ei menisi mielestäni hukkaan. Serengetiin pääseminen on jo itsestään todella iso juttu minulle!

Tiistaina minulla on luvassa raamattukoululla olemista ja opettamista koko aamupäiväksi. Mukavaa :)

Sunnuntaipäivä

Heipähei. Tulimme aamulla kaupunkiin ja menimme anglikaanikirkkoon jumalanpalvelukseen. Siellä oli vietettiin ehtoollista, johon me luterilaiset saimme myös osallistua, koska anglikaanikirkossa kaikki kastetut kristityt ovat tervetulleita ehtoolliselle.

Kirkon jälkeen menimme elokuviin: katsoimme intialaisen bollywood- elokuvan jossa oli englanniksi tekstitys. Mwansan elokuvateatteri sijaitsee uudessa ostoskeskuksessa nimeltä Rockcity Mall. Elokuva kertoi kahdesta miehestä jotka ovat parhaita lapsuuden ystäviä. Elokuvan nimi oli Sonu ja Titu ja Sweetie. Elokuva oli ihan viihdyttävä, mutta 2,5 tunnin pituiseksi elokuvaksi olisi toivonut vähän monimutkaisempaa juonikuviota. Mutta no! Elokuva oli taattua bollywood-kamaa ja sitä katsoessa sai todellakin laittaa aivot narikkaan.

Elokuvan jälkeen menimme lounaalle kauppakeskuksen kahvilaan. Lounaan päätteeksi menimme vielä juustokakulle. Tilasin passionhedelmäjuustokakun lisäksi tansanialaisen teen joka on siis perinteisesti tehty maitoon ja siihen on lisätty "joulumausteita" eli kanelia, neilikkaa, kardemummaa ja inkivääriä. Toimii!

Kuvia en ole täällä ollessa vieläkään voinu lisätä blogiin koska ne nettiyhteydet, joiden ääreen olen täällä päässyt, ovat olleet tosi heikkoja. Hommasin kännykkääni tansanialaisen liittymän, joka maksaa kuukaudessa 6 euroa ja tähän kuuluu netti ja puhelut + tekstarit. Liittymän hommaaminen oli yllättävän helppoa: marssimme U:n kanssa Haloteliin ja teimme liittymäsopimuksen.
Halotel on tansanialainen puhelinliittymäfirma.

Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Arkea Luterilaisella koulutuskeskuksella

Hei!


Harjoitteluuni on nyt suunniteltu sisältyvän Mwanzassa seuraavia asioita: opettamista, opettamista ja opettamista. Tiistaina oli minun ensimmäinen tutustumispäiväni koululla. Seuraavana päivänä sain opettaja H:lta tarvittavat materiaalit opettaakseni ensi viikolla Paavalin kirjeistä korinttilaisille. Sain häneltä lainaan muunmuassa afrikkalaisia raamatuntutkimuskirjoja, jotka avaavat tieteellistä raamatuntulkintaa Afrikan kulttuurista käsin. Olen nyt tutustunut materiaaleihin ja täytyy sanoa, että raamatuntutkijana, eli eksegeesinä toimiminen, on ollut nyt ihan mukavaa.

Minun pitäisi oppitunnilla avata vähän historiaa ja vaihetta, jolloin Paavali kirjoitti kirjeensä korintilaisille. Nostan myös esille tilanteen, jota seurakunta eli ja sen, kuinka tansanialainen pappi voisi saarnata korintilaiskirjeistä evankeliumia ymmärrettävästi seurakunnalleen.

Paavalin kirjeistä voi päätellä, että Korintin seurakunnan taival ei ollut lähtenyt hirveän hyvin liikkeelle. Korintin seurakunta oli alkanut jakaantua. Paavali puuttui kirjeessään tiukasti tähän ja hän ojensi seurakuntaa myös muista asioista. Itse ajattelin nostaa kirjeistä esille kysymyksen ruumiin ylösnousemuksesta. Ajattelen, että aiheen käsittely oppitunnillani on tärkeää papiksi tai evankelistaksi valmistuvalle. Aion antaa lisäluettavaa kielilläpuhumiseen liittyen. Niin Etiopiassa kuin Tansaniassa kielilläpuhuminen näkyy myös luterilaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Luulen, että opettaja H:lta lainaan saamani Gerson Mgayan tutkimus ensimmäisen korintilaiskirjeen 12. ja 14. luvuista avaa hyvin kielilläpuhumisen tematiikkaa myös täkäläiselle opiskelijalle.

Kielilläpuhumiseen voisi oppitunnilla keskittyä enemmänkin. Teema on minulle täysin tuntematon, joten tietämys asiasta tulisi täysin opiskelijoilta. Voin vain esitellä oppilaille Paavalin mielipiteen kielilläpuhumisesta, joka oli, että kielilläpuhumisen lahjaa oli käytettävä seurakunnan ja kirkon rakentamiseksi. Luulen, että täällä elävälle papille tämä Paavalin käsky olisi täysin varteenotettava.

Minulle kielilläpuhuminen on tuntematonta ja uskon, että tilanne on sama monelle muullekin suomalaiselle luterilaiselle. Olen kuullut kielilläpuhuttavan ennen Etiopiaan tuloa kerran aiemmin. Tämä tapahtui Joensuun Helluntaiseurakunnan kokoontumisessa, jonne olin osallistunut osana Suomen Ekumeenisen Neuvoston järjestämää Ketko-kurssia. Ketko-kurssin tarkoitus on tutustuttaa nuoria aikuisia käytännön ekumeniaan ja vierailla eri kristillisissä yhteisöissä ja seurakunnissa.

Etiopiassa puolestaan kuulin kielilläpuhumista Mekane Yesus-kirkon jumalanpalveluksessa  yhteisessä esirukouksessa. Kukaan ei suhtautunut kummeksuen tapahtuneeseen ja se kuvaa kuinka tavallista se täällä päin maailmaa on.

Minusta on kiva mennä opettamaan korintilaiskirjeistä raamattukoululaisille. Minulle on varattu kummankin korintilaiskirjeen käsittelyyn yhteensä kolme 45 minuutin mittaista opetustuokiota. Kiire tulee!

Tänään opetin opettaja U:n kanssa sielunhoidon oppitunnilla kehityspsykologiaa. Kävin läpi suuripiirteisesti ihmisen kehityksestä kehityspsykologian näkökulmasta ja annoin aikaa lisäkysymyksille. Opiskelijat esittivät hyviä kysymyksiä ja sain esiteltyä jopa E.H.Eriksonin ja Freudin teorioita. Minulle oli varattu ensin vain puoli tuntia, mutta ope U antoi minun kuitenkin opettaa koko lopputunnin. Oppilaat olivat hyvin kiinnostuneita aiheesta. Ei sillä, minuakin kiinnostaa ihmisen kehityskaari todella paljon ja oli mukava opettaa aiheesta, joka kiinnosti myös itseäni.

Opetusvälineenä käytin tussitaulua. Piirsin yksinkertaistetusti ihmisen elämänkaaren vauvasta vanhuuteen. Oppilaat kirjoittivat puheestani omat muistiinpanonsa, jolloin siihen ei kulunut aikaa. Opettaja U toimi tulkkina ja itse opetin suomenkielellä. 

Tänään on illasta luvassa "Talent show" kansainvälisellä koululla. Menemme katsomaan, millaisia temppuja ja taitoja opiskelijat esittelevät yleisölle, eli omille vanhemmilleen ja muille läheisille. Aikamoinen ilta luvassa.

Mwansa

Tänään vierailin Mwansan luterilaisella koulutuskeskuksella. Koulun kampusalue oli kaunis! Kampuksella opiskelee sekä teologeja että "bisnes"opiskelijoita. Olisikohan suomeksi business opiskelija myynninperustutkinnon suorittaja? No jotain sen tyyppistä.

Ihana päivä! Menimme koululle kello 7.15 ja päivä alkoi hartaudella. Siellä minut esiteltiin opiskelijoille. Eräs opettaja P tuli esittelemään itsensä ja ohjaajani U kertoi minusta opiskelutaustani. Opettaja P ehdotti että voisin pitää jotain oppitunteja hänen teologian opiskelijoilleen. Hän ehdotti, että opettaisinko hepreaa tai kreikkaa. Minun piti tunnustaa, että vahvuuteni ei olisi raamatun klassisissa kielissä. Sitten P ehdotti, voisinko opettaa sitten tutkimusmetodeista jotain.  Sanoin että totta toki ja lähdin siltä seisomalta opettamaan P:n opiskelijoille. Luennoin P:n pyynnöstä siitä, miten olin edennyt gradu-tutkimuksessani alusta loppuun. Tunnin lopulla opiskelijat kyselivät aiheeseen liittyviä kysymyksiä, joten ilmeisesti onnistuin tavoitteessani selittää oman tutkimukseni kulku ja metodi.

Tutustuin päivän aikana opettajakuntaan ja opiskelijoihin. Kenenkään nimi ei jäänyt mieleeni mutta ehkä opin ne volu-jakson aikana. Iltapäivällä lähdimme ohjaaja U:n kanssa ostamaan minulle tansanialaisen puhelinliittymän, lisää pitkiä mekkoja ja sopivan adapterin pistokkeeseen.

Ostosreissumme huipentui intialaisen ravintolan herkkuihin. Ihana eka harkkapäivä.

Perillä!

Hei, olen perillä Tansaniassa, Victoriajärven rannalla Mwanzan kaupungissa. Lähdin matkaan Addiksesta, ja vaihdoin konetta Nairobissa. Tämän jälkeen ei olisi pitänyt olla yhtään vaihtoa.... mutta... noh ;) Lentomatka oli jälleen omanlaisensa kokemus, kun vaihdoimme yhtäkkiä konetta kesken kaiken Kilimanjarolla. Tunnin odottelun jälkeen nousimme toiseen koneeseen ja pilotti pahoitteli "uudelleen järjestelyjä". No, lähdimme  tunnin myöhässä Mwansaan. Innokas harjoittelunohjaajani oli hakenut lupalapun hakea mut ihan lentokentän sisältä. Sain viisumin maahan ja siitä sitten ajelimme tänne U:n asunnolle. Asun hänen vierashuoneessa. Sain ihanan lounaan ja lepäsin iltapäivän..illalla lähdimme jumppaan, jossa hypittiin ja pompittiin kunnon afrikkalaisen teknojytän tahtiin. Tuli hiki! Nyt nukkumaan! Huomenna tutustumaan Lähetysseuran työhön Mwansassa:)

Uutta infoa!

Hei vaan kaikki innokkaat blogini lukijat!

Pidin tässä pari päivää vapaata blogin kirjoittamisesta, mutta täällä taas entistä ehompana. Tälle kerralle minulla on uutta kerrottavaa.

Vapaaehtoisuuteni jatkuu huomisesta alkaen Tansaniassa, Victorianjärven rannalla. Matkustan tänään yölennolla Mwanzaan, jossa aloitan opetustehtävät. Ainakin sitä on minulle kaavailtu.

Jatkan bloggailua Tansaniasta, joten saatte, armaat blogini lukijat lukea nyt seuraavia kuulumisiani toisesta valtiosta. Olette oikein etuoikeutettuja ja saatte niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tietoa niin Etiopiasta kuin Tansaniasta. Eikä tässä vielä kaikki: tekstien lisäksi saatte nähdä myös kuvia, joita lupaan ottaa ja jakaa täällä internetin ihmeellisessä maailmassa tästä edeskin. Mahtava tarjous, jota ei voi ohittaa. 😊

Tänään alkaa Etiopiassa jännät ajat, kun hallitus aloittaa uuden pääministerin valinnan. Toivotaan, että uusi pääministeri toisi mukanaan muutoksen tuulet. Mikäli pääministeri valitaan nykyisen hallituksen piiristä, osa kansasta voi tuntea tulleensa ohitetuksi. Mikä taas voi johtaa levottomuuksiin... Toivottavasti kaikki sujuu rauhallisesti.

Lähden matkaan ensi yönä ja matkustan koko yön. Minun pitää vaihtaa lentokonetta Nairobissa, Keniassa. Tiedossa on siis katkonainen yö. Aloitin jo malarianestolääkityksen ja ainakin vielä on ollut hyvä olo. Käyttämäni lääke on Malarone, jonka sanotaan aiheuttavan vähemmän sivuvaikutuksia kuin paljon halvempi lääke Lariam. Malaronen ainoa huono puoli onkin järkyttävän korkea hinta. Muutaman kuukauden kuuri maksaa useita satoja euroja. 

Luin internetistä blogeja, joissa kerrottiin Malaronen ostomatkoista Viroon. No, ne jäivät itseltäni suorittamatta. Korkea hinta tuntuu kohtuuttamalta, varsinkin kun estolääkitys ei suojaa 100% malarialta. Luulen, että varmasti osa länsimaalaisista jättää lääkkeen ostamatta. Itse olen liiankin tunnollinen, eikä malariakuume ole leikinasia, joten ostin lääkkeet ja tuin lääketeollisuutta. 

Mwanzan matkaa varten olen myös valmistautunut valitsemalla matkalaukkuuni hameita ja mekkoja. Tansanian luterilainen kirkko on konservatiivisuus näkyy muunmuassa naisten pukeutumisessa. Naiset pukeutuvat Mwanzassa pitkään hameeseen, eivätkä todellakaan housuihin. Etiopiassa kaupungin Mekane Yesus-kirkoissa hameenhelmat voivat olla lyhyemmät ja naiset saavat pukeutua housuihin.

Itse käytän arjessani aina housuja, mutta uskon että niistä luopuminen on helppo nakki. 

Väliaikaistiedotetta

Hei, en ehdi nyt muutamaan päivään kirjoittelemaan tänne blogiini. 

Mutta ihan vain väliaikatiedotteena voin sanoa, että hyvin menee! Koululla on ollut mukavaa, tänään menin "ammattikoululaisten" kanssa ryytimaalle kuokkimaan. Ammattikoulussa oppilaat oppivat eri arkipäivän toimia ja sitten ammatinharjoitusta. Olin vierailemassa tänään puutarhuri-luokassa ja aamupäivän ensimmäinen oppitunti sujui salaatteja ja kaalinlehtiä kastellessa.

Työntouhua. Oppilailla on työhaalarit, jotta omat vaatteet eivät likaantuisi.

Kuokkimassa

Taustalla mehiläistenhoitoa.

Komea pelto

Kastelukannut kouraan ja hommiin.

Addikseen johtavat tiet on taas suljettu, joten tämänkin luokan loput kymmenen oppilasta jäivät tänään kotiin. Koulubussi ei päässyt hakemaan heitä. Toivotaan, että maan tilanne pysyy rauhallisena. Onneksi Addiksessa on ollut ihan rauhallista ja olen voinut mennä turvallisesti koululle aina aamuisin. 

Battle of Adwa - Adwan taistelu

Perjantaina 2.3. oli kansallinen vapaapäivä. Itsekään en läpytellyt aamulla koululle vaan nukuin pitkälle aamupäivään ennenkuin nousin sängystä. Koko viikonloppu on muisteltu Adwan taistelua, joka käytiin etiopialaisten ja italialaisten välillä vuonna 1896. Taistelu käytiin, koska Italia hyökkäsi Etiopiaan (silloiseen Abyssiniaan) vallatakseen lisää Afrikan sarvesta osaksi kuningaskuntaansa. Kuningas Menelik II:n armeija kuitenkin kukisti italialaiset. Eritrea ja osa Somaliaa kuuluivat Italian kuningaskuntaan. Italia valtasi Mussolinin johdolla Etiopian myöhemmin 1930-luvulla tällä kertaa onnistuen. Etiopia itsenäistyi kymmenen vuotta myöhemmin.

By Tropenmuseum, part of the National Museum of World Cultures, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=20350959

M oli yrittänyt kysellä miten Adwan päivää juhlitaan, mutta ilmeisesti tähän ei ole olemassa mitään tiettyjä tapoja. Koulut ja muut virastot olivat kiinni. Mekane Yesus seminaarilla olisi ollut tänään tapahtumaa kuuroille, mutta en jaksanut lähteä katsomaan järjestelyjä. Pysyin kotona, luin kirjoja ja vietin aikaa rauhassa itseni kanssa. Myöhemmin iltapäivällä lähdimme M:n kanssa ajelulle. Suunnistimme kohti sirkusta, joka oli tullut kaupunkiin. Suunnitelmamme muutti kuitenkin rankka sade ja päätimme sen sijaan kääntää auton keulan kohti ravintolaa. Istuimme hämärässä ravintolassa ja söimme hyvää pizzaa.

Täkäläinen liikennekulttuuri on hyvin jännittävää. Rankka sade kuitenkin rauhoitti holtittomia autoilijoita. He laittoivat hätävilkut päälle ja, koska paikallista liikennekulttuuria on hyvä yrittää matkia tietyin realiteetein, M laittoi myös autonsa hätävilkut päälle. Olihan se kokemus!

And, hulett, sost, arat,

Koulupäivät täällä vammaistenkoululla ovat todella käytännönläheisiä. Lapset ja nuoret oppivat laskemaan, lukemaan ja erilaisia arkipäivän touhuja. Tässä maanantain oppitunnilta kuvia. Taululle on kirjoitettu fideleitä, eli amharan kirjaimia. Oppilaat harjoittelivat käsialaa vihkoonsa, eli kirjoittivat taululla olevia kirjaimia vihkoonsa. Hienomotoriikan harjoittelu on tärkeää ja se, että silmän ja käden yhteistyö kehittyy. 

Opettaja puhuu! 

Minä opiskelin samalla takarivissä. 

Sää, mää, tää, lää, ...

Oppilaat keskittyneenä toistavat fideleitä opettajan perässä. Suurin osa tunnistikin kirjaimet todella hyvin, mutta osalle luokkalaisista kirjaimet olivat täyttä hepreaa (tai fideliä).

Lapset on kyllä hauskoja. Voi vitsi. Kovasti yrittävät minulle kertoa vaikka ja mitä amharan kielellä, mutta enhän minä ymmärrä. Kovasti yritän kyllä opetella jotain fraaseja. Lapset ovat sitkeitä kielen opettajia: eivät vaihda englantiin (koska eivät osaa) vaikka ferenzzi on paikalla. Ei sillä, kyllä täällä olevien opettajienkin englannin taito vaihtelee ja välillä tuntuu, että puhumme osaksi amharaa ja osaksi englantia heidän kanssaan. Toki saan enemmän irti, jos asiat esitetään minulle englannin kielellä :) Mutta mukava on lillua kielikylvyssä ja vieraskielisessä ympäristössä olo väsyttää:  huomaan kyllä olevani päivien jälkeen vähän poikki. Opin siis koko ajan tätä kieltä passiivisesti. Hyvä! Gobaz!

Basaaria ja banaania

Kirkolla järjestettiin basaari ja me menimme sinne yhdessä M:n kanssa. Voi vitsi siellä oli vaikka ja mitä. Ihastelen etiopialaista käsityökulttuuria, vaikka täkäläiset itse eivät sitä itse arvosta. Sama asenne taitaa olla joskus ollut Suomessa. Kun aiemmin oli tehty itse, alettiin ostamaan erilaista muovista käyttötavaraa kaupasta. Varmasti muoviset käyttötavarat ovat olleet paljon kätevämpiä, kuin aiemmat, jotka ovat olleet esimerkiksi puuta. Mutta muutos köyhdyttää käsityökulttuuria. Moni täällä kotiin ostettava koriste-esine on muovinen. Muovisen rihkaman näkeminen harmittaa itseäni. Ilmeisesti muovin arvostaminen liittyy täällä taloudelliseen kasvuun, kuten Euroopassakin aikoinaan. Nyt kun Euroopassa on alettu pikku hiljaa kyseenalaistaa muovia ja etsiä sille eri vaihtoehtoja, täällä muovin käyttöön on vasta herätty. Muoviroskan määrä miljoonakaupungissa on aivan järkyttävää. Voin joskus ottaa blogiini kuvia siitä, niin näette miltä näyttää kun miljoonakaupungissa ei siivota tai kierrätetä.

Itse yritin katsella kivoja esineitä basaarilta. Löysin somat korvikset. 

Ostin basaarista myös nahkalle maalatun maalauksen tanssivista ja soittavista etiopialaisista. Nuo muut tavarat ovat vierastalon tavaroita: krusifiksi, kaksi kynttilänjalkaa ja ilmeisesti keihään kärki :D

Ostin myös kangaskassin, jonka hihna rikkoutui seuraavana päivänä. Keksin siihen kuitenkin näppärän patentin. Laukku ei ehkä ole enää niin hieno, mutta samapa tuo. Patentti toimii. Ja sanontahan kuuluu käsitöiden suhteen, että "tyhmät ei virhettä huomaa ja viisaat eivät virka mitään". Kuulin tämän sanonnan eräässä neulontaryhmässä, ja minun mielestä tässä pätee viisaudensiemen. Käsintehdyssä saa näkyä tekijän käden jälki.

Ostin myös aivan ihanan käsintehdyn tarjoilukulhon. Kuvassa vierastalon kukkakoriste, kynttilä ja maljakko, johon laitoin puunoksan viime viikolla. 

tsäbänä eli kahvipannu-magneetti

Tästä piti ottaa kuva. Kuvassa siis Arki-vettä. Tätä voi juoda arkisin. Pyhä vesi on sitten erikseen.

Ihana tuore papaija suoraan torilta. Taidan ostaa torilta nämä hedelmät tästä lähtien. Ostin edellisen papaijan kaupasta ja se oli aivan pilalla. Torikojulla myyjät osaavat valita juuri sopivan papaijan. Tämä ferenzzi eli ulkomaalainen ei sitä osaa tehdä. Harmi, että Suomessa on itsepalvelukaupat. Ei ole hevi-osastolla myyjää auttamassa valitsemaan parhaimmat hedelmät.

And kilo muus. And kilo avocado. Yksi kilo banaania ja yksi kilo avocadoa. Ostin leipomosta täysijyväleipääkin. Kerrassaan mukava ostospäivä.

Tänään on muuten vanhempieni 30. hääpäivä. Onnea heille näin blogin kautta 🌼🌼🌼

Kaasua ja jääkaapin lukko

Viime viikolla täällä oli vain reilun vuorokauden mittainen sähkökatko. Tähän mennessä on siis selvitty aika vähällä. Sähkökatkojen ajaksi virittelen kotiini kynttilöitä ja kuljen kotona otsalamppu päässä. Toivoin sitä joululahjaksi ja sain lahjaksi Nitecore-merkkisen otsalampun. Pidin saamastani lahjasta paljon, se oli paljon parempi kuin olin osannut toivoa. Otsalamppu on ladattava ja valoa riittää useiksi tunneiksi. Valon kirkautta voi myös säädellä eli tarpeen tullen voin olla varsinainen "valopää".

TÄMÄ on ihmetyttänyt minua niin kauan kuin oon asunnut tässä vierastalolla. Miksi minulla on jääkappi jossa on lukko? Onko olemassa oikeastikin jääkaappeja joissa on lukko? Aika tehokas keino, jos haluaa että kukaan muu ei syö jääkaapissa säilytettävää kermakakkua ynnä muita herkkuja. Tosi kiva lapsiperheeseen :D  ?

Puuron keittoa kaasuhellalla. Hella toimii sekä sähköllä että kaasulla.  Toiset levyt on siis pelkästään sähkökäyttöön ja toiset kaasukäyttöön. Näppärä näin sähkökatkojen aikana.

Nämä koulun kulmien koiranpennut kasvavat silmissä. Koiria kohdellaan Etiopiassa todella huonosti, kuten myös muitakin eläimiä. Olen ymmärtänyt, että eläimiä ei varsinaisesti ruokita vaan ne etsivät kaduilta sen ruoan mitä tarvitsevat. Onneksi olen nähnyt joitain kertoja kun lampaille ja vuohille on tuotu heinää kadulle, ja ne ovat saaneet syödä siitä. Joidenkin eläinten kohdalla kohtelu on parempaa.

Kukkien ihastelua. Täällä on nyt satanut hieman, joten kukat ovat virkistyneet uuteen loistoon.

Yhteenvetona voisi sanoa, että hyvin täällä sujuu. Kiitos rukouksista ja myötäelämisestä. Kaikkea hyvää sinne!