Perillä!

Hei, olen perillä Tansaniassa, Victoriajärven rannalla Mwanzan kaupungissa. Lähdin matkaan Addiksesta, ja vaihdoin konetta Nairobissa. Tämän jälkeen ei olisi pitänyt olla yhtään vaihtoa.... mutta... noh ;) Lentomatka oli jälleen omanlaisensa kokemus, kun vaihdoimme yhtäkkiä konetta kesken kaiken Kilimanjarolla. Tunnin odottelun jälkeen nousimme toiseen koneeseen ja pilotti pahoitteli "uudelleen järjestelyjä". No, lähdimme  tunnin myöhässä Mwansaan. Innokas harjoittelunohjaajani oli hakenut lupalapun hakea mut ihan lentokentän sisältä. Sain viisumin maahan ja siitä sitten ajelimme tänne U:n asunnolle. Asun hänen vierashuoneessa. Sain ihanan lounaan ja lepäsin iltapäivän..illalla lähdimme jumppaan, jossa hypittiin ja pompittiin kunnon afrikkalaisen teknojytän tahtiin. Tuli hiki! Nyt nukkumaan! Huomenna tutustumaan Lähetysseuran työhön Mwansassa:)

Uutta infoa!

Hei vaan kaikki innokkaat blogini lukijat!

Pidin tässä pari päivää vapaata blogin kirjoittamisesta, mutta täällä taas entistä ehompana. Tälle kerralle minulla on uutta kerrottavaa.

Vapaaehtoisuuteni jatkuu huomisesta alkaen Tansaniassa, Victorianjärven rannalla. Matkustan tänään yölennolla Mwanzaan, jossa aloitan opetustehtävät. Ainakin sitä on minulle kaavailtu.

Jatkan bloggailua Tansaniasta, joten saatte, armaat blogini lukijat lukea nyt seuraavia kuulumisiani toisesta valtiosta. Olette oikein etuoikeutettuja ja saatte niin sanotusti kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tietoa niin Etiopiasta kuin Tansaniasta. Eikä tässä vielä kaikki: tekstien lisäksi saatte nähdä myös kuvia, joita lupaan ottaa ja jakaa täällä internetin ihmeellisessä maailmassa tästä edeskin. Mahtava tarjous, jota ei voi ohittaa. 😊

Tänään alkaa Etiopiassa jännät ajat, kun hallitus aloittaa uuden pääministerin valinnan. Toivotaan, että uusi pääministeri toisi mukanaan muutoksen tuulet. Mikäli pääministeri valitaan nykyisen hallituksen piiristä, osa kansasta voi tuntea tulleensa ohitetuksi. Mikä taas voi johtaa levottomuuksiin... Toivottavasti kaikki sujuu rauhallisesti.

Lähden matkaan ensi yönä ja matkustan koko yön. Minun pitää vaihtaa lentokonetta Nairobissa, Keniassa. Tiedossa on siis katkonainen yö. Aloitin jo malarianestolääkityksen ja ainakin vielä on ollut hyvä olo. Käyttämäni lääke on Malarone, jonka sanotaan aiheuttavan vähemmän sivuvaikutuksia kuin paljon halvempi lääke Lariam. Malaronen ainoa huono puoli onkin järkyttävän korkea hinta. Muutaman kuukauden kuuri maksaa useita satoja euroja. 

Luin internetistä blogeja, joissa kerrottiin Malaronen ostomatkoista Viroon. No, ne jäivät itseltäni suorittamatta. Korkea hinta tuntuu kohtuuttamalta, varsinkin kun estolääkitys ei suojaa 100% malarialta. Luulen, että varmasti osa länsimaalaisista jättää lääkkeen ostamatta. Itse olen liiankin tunnollinen, eikä malariakuume ole leikinasia, joten ostin lääkkeet ja tuin lääketeollisuutta. 

Mwanzan matkaa varten olen myös valmistautunut valitsemalla matkalaukkuuni hameita ja mekkoja. Tansanian luterilainen kirkko on konservatiivisuus näkyy muunmuassa naisten pukeutumisessa. Naiset pukeutuvat Mwanzassa pitkään hameeseen, eivätkä todellakaan housuihin. Etiopiassa kaupungin Mekane Yesus-kirkoissa hameenhelmat voivat olla lyhyemmät ja naiset saavat pukeutua housuihin.

Itse käytän arjessani aina housuja, mutta uskon että niistä luopuminen on helppo nakki. 

Väliaikaistiedotetta

Hei, en ehdi nyt muutamaan päivään kirjoittelemaan tänne blogiini. 

Mutta ihan vain väliaikatiedotteena voin sanoa, että hyvin menee! Koululla on ollut mukavaa, tänään menin "ammattikoululaisten" kanssa ryytimaalle kuokkimaan. Ammattikoulussa oppilaat oppivat eri arkipäivän toimia ja sitten ammatinharjoitusta. Olin vierailemassa tänään puutarhuri-luokassa ja aamupäivän ensimmäinen oppitunti sujui salaatteja ja kaalinlehtiä kastellessa.

Työntouhua. Oppilailla on työhaalarit, jotta omat vaatteet eivät likaantuisi.

Kuokkimassa

Taustalla mehiläistenhoitoa.

Komea pelto

Kastelukannut kouraan ja hommiin.

Addikseen johtavat tiet on taas suljettu, joten tämänkin luokan loput kymmenen oppilasta jäivät tänään kotiin. Koulubussi ei päässyt hakemaan heitä. Toivotaan, että maan tilanne pysyy rauhallisena. Onneksi Addiksessa on ollut ihan rauhallista ja olen voinut mennä turvallisesti koululle aina aamuisin. 

Battle of Adwa - Adwan taistelu

Perjantaina 2.3. oli kansallinen vapaapäivä. Itsekään en läpytellyt aamulla koululle vaan nukuin pitkälle aamupäivään ennenkuin nousin sängystä. Koko viikonloppu on muisteltu Adwan taistelua, joka käytiin etiopialaisten ja italialaisten välillä vuonna 1896. Taistelu käytiin, koska Italia hyökkäsi Etiopiaan (silloiseen Abyssiniaan) vallatakseen lisää Afrikan sarvesta osaksi kuningaskuntaansa. Kuningas Menelik II:n armeija kuitenkin kukisti italialaiset. Eritrea ja osa Somaliaa kuuluivat Italian kuningaskuntaan. Italia valtasi Mussolinin johdolla Etiopian myöhemmin 1930-luvulla tällä kertaa onnistuen. Etiopia itsenäistyi kymmenen vuotta myöhemmin.

By Tropenmuseum, part of the National Museum of World Cultures, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=20350959

M oli yrittänyt kysellä miten Adwan päivää juhlitaan, mutta ilmeisesti tähän ei ole olemassa mitään tiettyjä tapoja. Koulut ja muut virastot olivat kiinni. Mekane Yesus seminaarilla olisi ollut tänään tapahtumaa kuuroille, mutta en jaksanut lähteä katsomaan järjestelyjä. Pysyin kotona, luin kirjoja ja vietin aikaa rauhassa itseni kanssa. Myöhemmin iltapäivällä lähdimme M:n kanssa ajelulle. Suunnistimme kohti sirkusta, joka oli tullut kaupunkiin. Suunnitelmamme muutti kuitenkin rankka sade ja päätimme sen sijaan kääntää auton keulan kohti ravintolaa. Istuimme hämärässä ravintolassa ja söimme hyvää pizzaa.

Täkäläinen liikennekulttuuri on hyvin jännittävää. Rankka sade kuitenkin rauhoitti holtittomia autoilijoita. He laittoivat hätävilkut päälle ja, koska paikallista liikennekulttuuria on hyvä yrittää matkia tietyin realiteetein, M laittoi myös autonsa hätävilkut päälle. Olihan se kokemus!

And, hulett, sost, arat,

Koulupäivät täällä vammaistenkoululla ovat todella käytännönläheisiä. Lapset ja nuoret oppivat laskemaan, lukemaan ja erilaisia arkipäivän touhuja. Tässä maanantain oppitunnilta kuvia. Taululle on kirjoitettu fideleitä, eli amharan kirjaimia. Oppilaat harjoittelivat käsialaa vihkoonsa, eli kirjoittivat taululla olevia kirjaimia vihkoonsa. Hienomotoriikan harjoittelu on tärkeää ja se, että silmän ja käden yhteistyö kehittyy. 

Opettaja puhuu! 

Minä opiskelin samalla takarivissä. 

Sää, mää, tää, lää, ...

Oppilaat keskittyneenä toistavat fideleitä opettajan perässä. Suurin osa tunnistikin kirjaimet todella hyvin, mutta osalle luokkalaisista kirjaimet olivat täyttä hepreaa (tai fideliä).

Lapset on kyllä hauskoja. Voi vitsi. Kovasti yrittävät minulle kertoa vaikka ja mitä amharan kielellä, mutta enhän minä ymmärrä. Kovasti yritän kyllä opetella jotain fraaseja. Lapset ovat sitkeitä kielen opettajia: eivät vaihda englantiin (koska eivät osaa) vaikka ferenzzi on paikalla. Ei sillä, kyllä täällä olevien opettajienkin englannin taito vaihtelee ja välillä tuntuu, että puhumme osaksi amharaa ja osaksi englantia heidän kanssaan. Toki saan enemmän irti, jos asiat esitetään minulle englannin kielellä :) Mutta mukava on lillua kielikylvyssä ja vieraskielisessä ympäristössä olo väsyttää:  huomaan kyllä olevani päivien jälkeen vähän poikki. Opin siis koko ajan tätä kieltä passiivisesti. Hyvä! Gobaz!

Basaaria ja banaania

Kirkolla järjestettiin basaari ja me menimme sinne yhdessä M:n kanssa. Voi vitsi siellä oli vaikka ja mitä. Ihastelen etiopialaista käsityökulttuuria, vaikka täkäläiset itse eivät sitä itse arvosta. Sama asenne taitaa olla joskus ollut Suomessa. Kun aiemmin oli tehty itse, alettiin ostamaan erilaista muovista käyttötavaraa kaupasta. Varmasti muoviset käyttötavarat ovat olleet paljon kätevämpiä, kuin aiemmat, jotka ovat olleet esimerkiksi puuta. Mutta muutos köyhdyttää käsityökulttuuria. Moni täällä kotiin ostettava koriste-esine on muovinen. Muovisen rihkaman näkeminen harmittaa itseäni. Ilmeisesti muovin arvostaminen liittyy täällä taloudelliseen kasvuun, kuten Euroopassakin aikoinaan. Nyt kun Euroopassa on alettu pikku hiljaa kyseenalaistaa muovia ja etsiä sille eri vaihtoehtoja, täällä muovin käyttöön on vasta herätty. Muoviroskan määrä miljoonakaupungissa on aivan järkyttävää. Voin joskus ottaa blogiini kuvia siitä, niin näette miltä näyttää kun miljoonakaupungissa ei siivota tai kierrätetä.

Itse yritin katsella kivoja esineitä basaarilta. Löysin somat korvikset. 

Ostin basaarista myös nahkalle maalatun maalauksen tanssivista ja soittavista etiopialaisista. Nuo muut tavarat ovat vierastalon tavaroita: krusifiksi, kaksi kynttilänjalkaa ja ilmeisesti keihään kärki :D

Ostin myös kangaskassin, jonka hihna rikkoutui seuraavana päivänä. Keksin siihen kuitenkin näppärän patentin. Laukku ei ehkä ole enää niin hieno, mutta samapa tuo. Patentti toimii. Ja sanontahan kuuluu käsitöiden suhteen, että "tyhmät ei virhettä huomaa ja viisaat eivät virka mitään". Kuulin tämän sanonnan eräässä neulontaryhmässä, ja minun mielestä tässä pätee viisaudensiemen. Käsintehdyssä saa näkyä tekijän käden jälki.

Ostin myös aivan ihanan käsintehdyn tarjoilukulhon. Kuvassa vierastalon kukkakoriste, kynttilä ja maljakko, johon laitoin puunoksan viime viikolla. 

tsäbänä eli kahvipannu-magneetti

Tästä piti ottaa kuva. Kuvassa siis Arki-vettä. Tätä voi juoda arkisin. Pyhä vesi on sitten erikseen.

Ihana tuore papaija suoraan torilta. Taidan ostaa torilta nämä hedelmät tästä lähtien. Ostin edellisen papaijan kaupasta ja se oli aivan pilalla. Torikojulla myyjät osaavat valita juuri sopivan papaijan. Tämä ferenzzi eli ulkomaalainen ei sitä osaa tehdä. Harmi, että Suomessa on itsepalvelukaupat. Ei ole hevi-osastolla myyjää auttamassa valitsemaan parhaimmat hedelmät.

And kilo muus. And kilo avocado. Yksi kilo banaania ja yksi kilo avocadoa. Ostin leipomosta täysijyväleipääkin. Kerrassaan mukava ostospäivä.

Tänään on muuten vanhempieni 30. hääpäivä. Onnea heille näin blogin kautta 🌼🌼🌼

Kaasua ja jääkaapin lukko

Viime viikolla täällä oli vain reilun vuorokauden mittainen sähkökatko. Tähän mennessä on siis selvitty aika vähällä. Sähkökatkojen ajaksi virittelen kotiini kynttilöitä ja kuljen kotona otsalamppu päässä. Toivoin sitä joululahjaksi ja sain lahjaksi Nitecore-merkkisen otsalampun. Pidin saamastani lahjasta paljon, se oli paljon parempi kuin olin osannut toivoa. Otsalamppu on ladattava ja valoa riittää useiksi tunneiksi. Valon kirkautta voi myös säädellä eli tarpeen tullen voin olla varsinainen "valopää".

TÄMÄ on ihmetyttänyt minua niin kauan kuin oon asunnut tässä vierastalolla. Miksi minulla on jääkappi jossa on lukko? Onko olemassa oikeastikin jääkaappeja joissa on lukko? Aika tehokas keino, jos haluaa että kukaan muu ei syö jääkaapissa säilytettävää kermakakkua ynnä muita herkkuja. Tosi kiva lapsiperheeseen :D  ?

Puuron keittoa kaasuhellalla. Hella toimii sekä sähköllä että kaasulla.  Toiset levyt on siis pelkästään sähkökäyttöön ja toiset kaasukäyttöön. Näppärä näin sähkökatkojen aikana.

Nämä koulun kulmien koiranpennut kasvavat silmissä. Koiria kohdellaan Etiopiassa todella huonosti, kuten myös muitakin eläimiä. Olen ymmärtänyt, että eläimiä ei varsinaisesti ruokita vaan ne etsivät kaduilta sen ruoan mitä tarvitsevat. Onneksi olen nähnyt joitain kertoja kun lampaille ja vuohille on tuotu heinää kadulle, ja ne ovat saaneet syödä siitä. Joidenkin eläinten kohdalla kohtelu on parempaa.

Kukkien ihastelua. Täällä on nyt satanut hieman, joten kukat ovat virkistyneet uuteen loistoon.

Yhteenvetona voisi sanoa, että hyvin täällä sujuu. Kiitos rukouksista ja myötäelämisestä. Kaikkea hyvää sinne!